Peter Steinberger, OpenClaw’n luoja, ilmoitti juuri siirtyvansa OpenAI:lle “tyoskentelemaan agenttien tuomiseksi kaikkien saataville.” Sam Altman vahvisti asian ja totesi Steinbergerin “edistavan seuraavan sukupolven henkilokohtaisia agentteja.” OpenClaw siirtyy saation hallintaan.

Uutinen on jo kaikkialla: TechCrunch, CNBC, Bloomberg, The Register. Tassa on nakemyksemme siita, mita tama tarkoittaa tekoalyagenttien toimialan tulevaisuudelle.

Kuka Peter Steinberger oikeastaan on

Peter Steinberger (@steipete) on itavaltalainen kehittaja, joka opiskeli tietotekniikkaa Wienin teknillisessa yliopistossa. Ennen OpenClaw’n olemassaoloa han kaytti 13 vuotta PSPDFKit:n rakentamiseen. Kyseessa on PDF-kehys, jota Apple kayttaa sisaisesti, jota Dropbox, DocuSign ja SAP kayttavat, ja joka toimii miljardilla laitteella.

Han perusti PSPDFKit:n vuonna 2011 odottaessaan Yhdysvaltain tyolupaa, jonka saapuminen kesti kuusi kuukautta. Ajankuluksi aloitetusta sivuprojektista kasvoi yritysohjelmisto. Han rahoitti sen itse 13 vuoden ajan, kasvatti tiimin 70 henkeen eika ottanut lainkaan ulkopuolista rahoitusta ennen kuin Insight Partners sijoitti 100 miljoonaa euroa vuonna 2021. Steinberger vetaytyi pian sen jalkeen.

Sitten han katosi kolmeksi vuodeksi. Loppuunpalaminen 13 vuoden jokaviikonloppuisen tyoskentelyn jalkeen. Han on puhunut siita avoimesti: terapia, matkustaminen, muutto toiseen maahan, yritys selvittaa mita tulee sen asian jalkeen, joka maaritti hanta.

Vuoden 2024 lopussa han alkoi ohjelmoida uudelleen. Opetteli modernin web-kehityksen, React:n ja TypeScript:n ja alkoi rakentaa. Ei yritysta. Leikkikenttaprojektin. Henkilokohtaisen tekoalyavustajan, joka oli yhdistetty WhatsApp:iin.

Tuosta leikkikenttaprojektista tuli Clawdbot. Sitten Moltbot (kun Anthropic:n lakimiehet ottivat yhteytta). Sitten OpenClaw. Se kerasi yli 180 000 GitHub-tahtea, synnytti Moltbook:n (sosiaalisen verkoston, jossa on lahes 3 miljoonaa tekoalyagenttia kayttajina) ja siita tuli GitHubin historian nopeimmin kasvanut avoimen lahdekoodin projekti. Noin kahdessa kuukaudessa.

Yksittaisena kehittajana.

Ensimmainen 100x-kehittaja?

Pragmatic Engineer profiloi Steinbergerin otsikolla “I ship code I don’t read.” Luvut ovat huimaavia: yli 6 600 committia pelkastaan tammikuussa. Rakennettu ja toimitettu tahdilla, joka nayttaa keskikokoisen startup-yrityksen kehitystiimilta.

Hanen salaisuutensa eivat ole 20 tunnin tyopaivat. Han kayttaa 5-10 tekoalykoodausagenttia samanaikaisesti, sailyttaa arkkitehtuurisen hallinnan ja delegoi toteutuksen kokonaan. Han kuvailee tata “agenttiseksi insinointityoksi” ja erottaa sen siita, mita han kutsuu “vibe coding:ksi” (jota han myontaa tehevansa kello kolmen jalkeen yolla, ja katuu aamuisin).

Hacker News -ketju on taynnaihmisia, jotka sivuuttavat hanet “vibe coder:na”, joka onnistui sattumalta. Tama tulkinta ohittaa olennaisen. Steinberger ei ole joku, joka vahingossa nousi viraaliksi. Han on kokenut tuoterakentaja, jolla on 13 vuoden kokemus yritysohjelmistojen toimittamisesta, ja joka sitten huomasi, etta tekoalyagentit kertovat hanen jo poikkeuksellisen tuotantonsa viela kertaluokalla. Hanen projektinsa levisi viraalisti, koska se toimi. Ja se toimi, koska sen rakentaja oli toiminut talla tasolla yli vuosikymmenen.

Han on ehka talla hetkella nakyvin esimerkki uudesta tavasta rakentaa ohjelmistoja. Eika se jaa ohjelmistoihin. Sama kaava, yksi henkilo, jolla on syvaa asiantuntemusta ja joka orkestroi tekoalyagentteja moninkertaistaakseen tuotantonsa, tulee toistumaan markkinoinnissa, suunnittelussa, tutkimuksessa ja jokaisella muulla alalla, jossa asiantuntemus merkitsee enemman kuin henkiloston maara.

Suuri agenttiduopoli

Joten miksi maailman suurin tekoalyyritys tarvitsee juuri taman henkilon? Tama on kysymys, joka johtaa meidat mielenkiintoiseen paatelmaan.

On Linux, ja on Windows. On Android, ja on iOS. Jokainen merkittava tietotekniikan paradigma on lopulta asettunut kahden leirin rakenteeseen: yksi avoin, yksi suljettu. Yksi kokeilijille, yksi kuluttajille. Molemmat valtavia. Molemmat valttamattomia.

Peter Thiel kirjoitti tasta teoksessa Zero to One. Hanen pointtinsa Coca-Colasta ja Pepsista: duopolissa kummallakin toimijalla on kaytannossa monopoli omasta segmentistaan. Coca-Colalla on monopoli kaikista Coca-Cola-juojista. Pepsilla on monopoli kaikista Pepsi-juojista. Markkinat ovat valtavat molemmille, eika kumpikaan tuhoa toistaan.

Taman siirron myota uskomme, etta tekoalyagentit ovat saamassa oman Linux ja Windows -hetkensa (tai iOS ja Android, jos se kuvaus on teille sopivampi).

Olemme aiemmin vaittaneet, etta OpenClaw on jo taman alan Linux. Se on avointa lahdekoodia. Se toimii missa haluatte. Te omistatte tietonne. Te valitsette mallinnanne. Voitte lukea koodin, forkata sen, laajentaa sita tai ottaa sen kayttoon omalla infrastruktuurillanne. Silla on historian nopeimmin kasvava avoimen lahdekoodin yhteiso ja kehittajakunta, joka ulottuu harrastajista yrityksiin.

Ja nyt OpenAI on palkannut juuri sen henkilon, joka rakensi sen, tehtavanaan kehittaa “seuraavan sukupolven henkilokohtaiset agentit.” Altmanin lausunto on yksiselvinen: “Tulevaisuus tulee olemaan erittain moniagentillinen.”

On syytä tunnustaa myos kyyninen tulkinta. Useat HN-kommentoijat kehystivat taman markkinointitempuksi: OpenAI osti hypen, esti kilpailijoita hankkimasta sita ja loi narratiivin, jonka mukaan heiden alustallaan rakentaminen voi johtaa elamanmuuttaviin tuloksiin. Eras kommentoija tiivisti sen suoraan: “OpenAI osti markkinointia ja nyt kukaan muu ei voi ostaa OpenClaw’ta ja sulkea OpenAI:n tuloja ulos.” Se on todennakoisesti myos totta. Nama kaksi tulkintaa eivat sulje toisiaan pois. OpenAI voi samaan aikaan ostaa markkinointia ja hankkia aitoa asiantuntemusta.

Joka tapauksessa kysymys on, mita OpenAI todella rakentaa. He eivat ole olleet erityisen “avoimia” GPT-3:n jalkeen. Ja liiketoimintalogiikka viittaa suljettuun suuntaan: OpenClaw on malliriippumaton. Kayttajat voivat liittaa mukaan Anthropic:n, Google:n tai minka tahansa muun tarjoajan. Se on hienosti kayttajille, mutta ei hienosti yritykselle, joka myy API-tokeneja. Suljetun lahdekoodin agenttituote, tiiviisti integroitu OpenAI:n omiin malleihin, ratkaisee taman ongelman.

Steinberger itse vertasi tilannetta Chrome:en ja Chromium:iin. Ennen kuin han suostui, han kertoi haastattelijoille hyvaksyvansa sopimuksen vain, jos OpenClaw pysyy avoimena lahdekoodina, viitaten nimenomaisesti tuohon hallintomalliin. Se on paljastava analogia. Chrome on rakennettu Chromium:n paalle. Google osallistuu avoimen lahdekoodin projektiin ja toimittaa samalla kaupallisen tuotteen, joka lisaa omisteisia ominaisuuksia, integraatioita ja viimeistelyä. Avoimen lahdekoodin projekti saa resursseja ja osallistujia. Kaupallinen tuote saa taistelussa testatun moottorin.

Paras lopputulos olisi jotain sen kaltaista. Pitaa OpenClaw’n ydin avoimena, antaa Steinbergerin jatkaa tyota sen parissa ja rakentaa sen paalle viimeistelty kuluttajatuote. Sellainen, joka on syvasti integroitu OpenAI:n malleihin, infrastruktuuriin ja brandiin. Optimoitu henkilolle, joka ei ole koskaan avannut terminaalia. Henkilolle, jota Steinberger kuvaili sanalla “aitini.” Mutta historia antaa syita varovaisuuteen. Instagramin perustajat lahtivar Metasta vuonna 2018 sen jalkeen, kun heille luvattu itsenaisyys haihtui. Zuckerberg kohteli lopulta Instagramin kasvua uhkana ja leikkasi sen resursseja. WhatsApp:n perustajille kayvi viela huonommin. Jan Koum ja Brian Acton myivat Facebookille yksityisyyteen perustuvan itsenaisyyden lupauksella ja joutuivat sitten katsomaan, kuinka Facebook ajoi datan integraatiota ja mainoksia. Acton luopui 850 miljoonan dollarin lunastamattomista osakkeista sanoen: “Myin kayttajieni yksityisyyden. Elan sen kanssa joka paiva.” Han perusti myohemmin Signal Foundationin.

Steinbergerin vakuutus on saatio. Se on ero Instagramiin verrattuna. Ei ole yritysostoa, joka voitaisiin peruuttaa. OpenClaw on olemassa itsenaisesti riippumatta siita, mita OpenAI:n sisalla tapahtuu. Jos yhteistyo toimii, molemmat osapuolet hyotyvat. Jos ei, avoimen lahdekoodin projekti elaa edelleen, yhteison johtamana, ei OpenAI:n tiekartan mukaan.

Jos tama toteutuu, olisi kaksi leiriä. Avoin ja suljettu. Kokeilijat ja kuluttajat. Molemmat valtavia. Molemmat valttamattomia.

Miksi OpenAI ei rakentanut tata aiemmin

Tama on kysymys, jonka parissa kannattaa viipyilla. OpenAI:lla oli maailman parhaat mallit. Heilla oli suurin kayttajakunta. Heilla on ChatGPT, Codex ja nyt Frontier. Miksi he eivat rakentaneet henkilokohtaista tekoalyagenttia ensimmaisena?

Todennakoisesti kahdesta syysta.

Ensinnäkin: mallin rakentaminen ja agentin rakentaminen ovat perustavanlaatuisesti erilaisia ongelmia. Malli ottaa vastaan tekstia ja tuottaa tekstia. Agentti ottaa vastaan tarkoituksen ja tuottaa tuloksia. Agentin taytyy selata verkkoa, hallita tiedostoja, lahettaa viesteja, vuorovaikuttaa API:en kanssa, kasitella virheita, yllapitaa muistia istuntojen valilla ja tehda kaikki tama turvallisesti. Malli on aivot. Agentti on aivot plus keho plus arviointikyky tietaa, milloin toimia ja milloin kysya. OpenAI on poikkeuksellisen hyva aivojen rakentamisessa. Mutta Steinberger rakensi kehon. Han kehitti viestintaintegraation, tyokalujen orkestroinnin, taitojarjestelman, muistihierarkian ja selainautomaation.

Toiseksi, ja ehka tahdelisemmin: turvallisuus ja vastuu. Autonominen agentti, joka voi suorittaa komentorivikomentoja, lahettaa viesteja puolestanne ja paasta kasiksi henkilokohtaisiin tietoihinne, on valtava riskipinta. Yksittainen avoimen lahdekoodin kehittaja voi toimittaa sellaisen ja antaa kayttajien paattaa, mika heille sopii. OpenAI, brandillaan, regulatiivisella valvonnallaan ja sadoilla miljoonilla kayttajillaan, ei voi sallia itselleen nopean etenemisen ja asioiden rikkomisen, kun “asiat” tarkoittavat ihmisten henkilokohtaisia tietoja tai taloudellisia tileja. Steinberger todisti, etta konsepti toimii ja etta ihmiset haluavat sita. Nyt OpenAI voi rakentaa tuon todistuksen paalle heidankokoistensa yrityksen tarvitsemilla suojakaiteilla.

Jos tama on logiikka, kyseessa on acqui-hire puhtaimmillaan. OpenAI saa henkilon, joka ratkaisi vaikean ongelman, jota he eivat olleet viela ratkaisseet. Ja avoimen lahdekoodin projekti saa saation, jatkuvan tuen ja vapauden tukea kaikkia malleja, ei vain OpenAI:n malleja.

Mita tama tarkoittaa meille muille

Turvallisuushuolet ovat todellisia. Tutkijat loysivat 341 haitallista taitoa ClawHub:sta, ja Cisco totesi, etta OpenClaw on “turvallisuuspainajainen.” Andrej Karpathy kutsui sita “yhdeksi uskomattomimmista sci-fi-lahtoon viittaavista asioista”, joita han oli nahnyt, ja muutamaa paivaa myohemmin kutsui sita “roskakonttipalo:ksi.” Molemmat vaittamat olivat samanaikaisesti totta.

Juuri taman vuoksi duopolilla on merkitysta.

Avoin leiri etenee nopeasti, rikkoo asioita ja tyontaa mahdollisuuksien rajoja. Suljettu leiri etenee hitaammin, priorisoi turvallisuutta ja tekee agenteista saavutettavia ihmisille, jotka eivat tieda mika terminaali on. Molempia tarvitaan. Agenttieko-systeemi, jossa on vain avoin vaihtoehto, pelottaa tietoturvatiimeja ja johtaa ihmisten hakkerointiin. Agenttieko-systeemi, jossa on vain suljettu vaihtoehto, tappaa innovaation ja keskittaa vallan.

Kovaanisinta vastaargumenttia HN:ssa juuri nyt on, ettei vallihautaa ole. “Kaikilla tulee olemaan oma versionsa OpenClaw’sta 18 kuukauden sisalla.” “Uusia ilmestyy viikoittain.” “Voit kirjaimellisesti pyytaa Codex:a rakentamaan kevyen version yossa.” Koodi ei ole niin monimutkaista. Idea ei ole niin omaperainen. Kuka tahansa voi kopioida sen.

He ovat todennakoisesti oikeassa kaikessa tuossa. Ja he ohittavat olennaisen.

Juuri nain kayvi Linuxin kanssa. Kernel ei ollut taikaa. Kymmenia jakeluita ilmestyi. Kuka tahansa saattoi forkata sen. Mutta Linux voitti silti, koska vallihauta ei koskaan ollut koodi. Se oli yhteiso, ekosysteemi, yhteinen liikevoima. Sama dynamiikka toistuu taalla. OpenClaw’n 180 000 GitHub-tahtea, sen taitomarkkinapaikka, sen integraatiot, sen dokumentaatio, tuhannet ihmiset jotka rakentavat sen paalle juuri nyt: sita ei kopioida yossa Codex-kehotteella.

Meidän on oltava avoimia siita, missa seisomme. Me hostaamme OpenClaw-agentteja. Ohjelmiston luoja, jonka paalle liiketoimintamme rakentuu, liittyi juuri yritykseen, joka todennakoisimmin rakentaa suljetun vaihtoehdon. Meilla on oma lehmamme ojassa ja kaikki syyt olla puolueellisia.

Tassa on miksi uskomme avoimen puolen voittavan joka tapauksessa: niin yleensa kayy. Jopa Microsoft kayttaa Linuxia suurimmassa osassa Azurea nykyaan. Avoin lahdekoodi on turvallisempi, koska tuhannet silmat auditoivat koodin. Se on mukautuvampi, koska kuka tahansa voi laajentaa sita. Ja se kestaa pidempaan kuin yritysten tiekartat, koska mikaan yksittainen yritys ei hallitse sita. Saatio tarkoittaa, etta OpenClaw pysyy avoimena lahdekoodina, pysyy malliriippumattomana ja sita hallinnoi yhteiso. Meidän intressimme ovat linjassa jokaisen muun henkilon ja yrityksen kanssa, joka rakentaa sen paalle. Se ei ole eturistiriita. Se on koko avoimen lahdekoodin idea.

Hetki

Kolme vuotta sitten ChatGPT teki tekoalysta keskustelevaa. Se pystyi puhumaan kanssanne.

Tanaan OpenClaw tekee tekoalysta operatiivista. Se pystyy toimimaan puolestanne.

Steinbergerin siirtyminen OpenAI:lle ei tarkoita, etta OpenClaw sulautetaan. Se tarkoittaa, etta henkilokohtaisten tekoalyagenttien konsepti on siirtymassa “mielenkiintoisesta avoimen lahdekoodin projektista” “maailman suurimman tekoalyyrityksen strategiseksi ydinprioriteetiksi.”

Lex Fridman -podcastissa Fridman kutsui tata “agentillisen tekoalyvallankumouksen aluksi” verraten sita ChatGPT:n lanseeraukseen vuonna 2022. Ero on siina, etta talla kertaa vallankumous on tekoalyn siirtamista kielesta toimintaan. Tekstin tuottamisesta asioiden hoitamiseen.

Ehka duopoli on muotoutumassa. Ehka se etenee toisin. Mutta tama tekee tasta paradigman muutoksesta epatavalisen: avoin vaihtoehto tuli ensin. Linux tuli vuosikymmenia Windowsin jalkeen. Android tuli vuosia iPhonen jalkeen. Avoimen vaihtoehdon oli aina kurottava kiinni. Talla kertaa avoimella puolella on 180 000 tahtea, saatio ja yhteiso, joka oli taalla ennen kuin OpenAI astui huoneeseen.

Kysymys ei tule olemaan, onko kaikilla henkilokohtainen tekoalyagentti. Kysymys tulee olemaan, onko teidän agenttinne avoin vai suljettu.